Yle uutisoi, että koululaiset ovat aikaisempaa levottomampia, itsekeskeisempiä ja lyhytjännitteisempiä. Syiksi mainittiin mm. ongelmat oppilaiden kotona ja liian suuret opetusryhmät.
Samaan aikaan oppilaitoksissa pohditaan, miten aina vain lyhytjänteisemmille oppilaille voisi opettaa vaikeitakin asioita tekstiviestin mittaisissa pätkissä. Kun he eivät jaksa keskittyä pidempään, vaihtavat muutoin oppilaitosta. Suosituimmat lastenohjelmat taas aiheuttavat epilepsiaa ja rytmihäiriöitä yli 30-vuotiaille. En edes liioittele.
Tarvitseeko tätä nyt enempää rautalangasta vääntää? Lapset juoksevat sakset kädessä ja hyppivät autotallin katolta, jos heidän annetaan niin tehdä. Miksi tähän samaan levottomuuden noidankehään ollaan menossa innolla jopa yliopistotasolla? Mikään ei saisi olla vaikeaa tai vaatia keskittynyttä ja keskeytymätöntä ajattelua.
Pyysin erään yrityksen nimissä heidän käyttämänsä tuotannonohjausjärjestelmän ohjeita PDF-muodossa. Järjestelmän tehnyt ohjelmistoyritys vastasi, että “emme jaa käsikirjaamme pdf-muodossa, koska kyseessä on tekijänoikeuslain alainen tuote”.
Melkein kaikki tuotekynnyksen ylittävät tekstit, kirjaset, runot, kirjat ja vastaavat ovat “tekijänoikeuslain alaisia”. Ei tuo laki kiellä ketään tekijänoikeudet tuotokseensa omistavaa jakamasta samaa tuotetta myös muissa formaateissa. Jos kieltää, niin johan nyt.
Toiseksi, yritys maksaa jo noin viisinumeroisen summan vuodessa tuotannonohjausjärjestelmän käytöstä ja konsultaatiosta. Kuinka suuret tappiot ohjelmistoyritys laskee kärsivänsä, jos heidän ohjekirjansa leviäisi vääriin käsiin PDF-muodossa? Ohjelmisto itse ei ole mikään innovaatiopankin räjäyttävä järjestelmä, eikä ohjekirja varsinkaan ole mikään kaunokirjallinen tuotos.
Oma arvioni mahdollisista tappioista on nolla euroa. Nyt he vain ärsyttävät ainakin yhtä asiakastaan. Jos kerrankin joku on vaivautunut ohjelmistoonsa ohjeet kirjoittamaan, niin kannattaako niitä pantata! En usko, päinvastoin.
Jo vuosia sitten puhuttiin siitä, kuinka marketissa tavarat voisi vain latoa kärryihin ja sitten työntää kärryt autolle. Kassalla tuotteet ja summa luettaisiin automaattisesti ja laskutettaisiin kortilta.
Missä tämän tapaiset ratkaisut viipyvät? Minusta tuntuu tyhmältä latoa tavarat ensin hyllystä kärryyn, kärrystä hihnalle, sitten kasseihin, kassit kärryihin ja lopuksi kassit autoon. Tavarat voisi pakata saman tien vaikkapa laatikoihin kärryn pohjalle, jotka sitten vain nostetaan auton tavaratilaan. Ehkä muovikassejakin tulisi ostettua vähemmän: laatikot olisi lähes pakko muistaa, muuten ostoksia ei voi pakata kunnolla kärryihin, vaan ollaan taas tavarat kärryyn, pois kärrystä, tavarat kassiin -tilanteessa.
Älykassasta puheenollen. Uskoni saksalaiseen järjestelmällisyyteen ja tehokkuuteen on täydellisesti romuttunut Lidl:n kassapöytien myötä. Vain yksi kaista pakata tavaroita! Kauhea paniikki, kun takaa pusketaan päälle. Tavarat on siis tarkoitus laittaa vielä kerran sellaisenaan takaisin kärryihin, sitten pakata niitä kasseihin jossakin ikkunalaudalla? Hankkikaa vihje! Kassapöytiä valmistava yrityskään ei halua niihin nimeään näkyviin.
Aikaisemmin Lidl:ssä ei ollut edes niitä pieniä muovikoreja pikkuostoksia varten, koska kassa ei toimi niiden kanssa. Mitä saksalainen insinööri on tässä kohtaa oikein ajatellut?
Mikä ihmeen “xlr”?
Ei meillä mitään tämmöistä… kenties web-haku osaisi kertoa jotakin.
No niinhän se olikin, toteaa Microsoft! Microsoftin oma poika, eikä sitä muistanut, D’oh! Microsoft Works Spreadsheet… Ja toimii mainiosti, sen kun avaa suoraan Microsoft Exceliin, joka löytyi kuin löytyikin koneeltani jo valmiiksi!
Yksi suurimpia argumentteja kesäaikaan siirtymisen puolesta William Willetin pamfletissa “The waste of daylight” (1907) oli suuret säästöt valaistuskustannuksissa. Sisätiloissa tehottomat hehkulamput lämmittävät, ja hyvällä termostaatilla varustettu huoneisto osaa teoriassa kompensoida tämän alentamalla lämmitystehoa. Ulkona taas useat nykyään valot palavat joka tapauksessa “koko ajan”. Ei kaupunki kovin pimeäksi pätkähdä jonakin maagisena päivän loppumishetkenä, jota sitten voitaisiin tällä kellojen siirtelyllä myös siirtää.
Ainakin Wikipedian mukaan Willet oli myös innokas golffari, ja häntä harmitti golfkierroksen päättyminen aikaisin. Olisikohan jäänyt pamfletti kirjoittamatta ja energiantuhlaus huolettamatta, jos kentällä olisi ollut tehokkaat ympärivuorokautiset ulkovalot? Benjamin Franklin leikitteli samankaltaisella ajatuksella satiirissaan “Daylight saving” (1784). Hän tosin ei ehdottanut kellojen siirtelyä, vaan sitä, että herättäisiin päivän askareisiin aikaisemmin. Benjamin olikin käytännön nero.
Kellojen siirtelystä on kuitenkin hyötyjen lisäksi myös haittoja. Voisikohan riidan laittaa puoliksi, siirtää kelloja puoli tuntia takaisinpäin ja jättää siihen?
Otto Frederick Rohwedderin on raportoitu keksineen leivänviipalointikone vuonna 1912. Suomessa valtion perinteisesti pitkä ja kapea leipä on nyttemmin keksitty myös viipaloida. TEKin työmarkkinatutkimus 2006 kertoo, että kyselyyn vastanneista määräaikaisten työntekijöiden osuus oli teollisuudessa 2,6 % ja valtion palveluksessa olevilla 37,6 %!
Maallikkona tulkitsen tuon niin, että koska valtion hommista ihmisiä ei kehdata laittaa yhtä kevein perustein pihalle kuin teollisuudessa, vaikka aihetta koettaisiinkin olevan, niin työsuhteita ei sitten uskalleta vakinaistaa. Omat havaintoni kuntasektorilla työskennellessäni tukevat tätä käsitystä.
Näyttäisi siis siltä, että irtisanomisen vaikeuttaminen johtaa myös noihin pelättyihin pätkätöihin. Voi olla, että työntekijällä on suullinen sopimus työn jatkumisesta, mutta se ei paljon joulupöydässä naurata, jos vuodenvaihteessa katkolla olevaan työhön ei ole vielä ehditty tehdä jatkopapereita. Myöskään pankinjohtajaa ei kauheasti kiinnosta asuntolainaneuvotteluissa tällaiset vakuuttelut, määräaikainen on määräaikainen.
Mikä sitten avuksi? No en minä tiedä, herranen aika… suo siellä, vetelä täällä. Teollisuuden irtisanomisia nyt kuitenkin repostellaan mediassa aika tavalla, kun taas valtio pääsee viipaloimaan oman leipänsä hieman pienemmän hälyn vallitessa.
Olen töissä Lahden keskustan alueella. Täällä, Sibelius-talossa, on tänään EU:n huippukokous. Kävin lounastauolla pällistelemässä poliisipartioita ja autojonoja. Radiossa sanottiin, että yhdeksän ryhmää on ilmoittanut pitävänsä mielenosoituksen kokouksen yhteydessä. (Uutistenlukijan kännykkä muuten soi, pientä kivaa arkipäivään.)
Maailmalla mielenosoituksen tällaisten vastaavien kokousten yhteydessä ovat välillä karanneet käsistä. Poliittiset päämäärät ovat tuskin enää kovin kirkkaina mielessä siinä vaiheessa, kun sytytetään perheenäidin pikkufiiatti tuleen tai rikotaan maahanmuuttajaperheen ainoan tulonlähteen, elintarvikekioskin, ikkunat. Tohtori Gregory House määräisi lääkkeeksi tällaiseen turhautumisen ja vääränlaisen hurmoshengen aiheuttamaan ahdistukseen viikon halonhakkuuta ja kolme päivää metsätöitä.
Lahdessa touhu vaikuttaa paljon rauhallisemmalta. Viimeksi poliisille ilmoittivat mieltänsä julkisesti osoittavan mies ja koira, sananvapauden puolesta. Muutenkin osa mielenosoittajista tuntuu olevan vain harrastusmielessä liikkeellä.
En ole varma osaisivatko kaikki osallistujat kertoa kylmiltään, että mihin mielenosoitukseen näistä yhdeksästä he ovat osallistumassa, ja mitä mieltä he ovat mistäkin. Ellei sitten mielenosoituksen alussa ollut agitaattori mukana preppaamassa: “Me ollaan Juudean kansanrintama. Me ollaan roomalaisia vastaan. Muistakaa nää, jos joku kysyy.”
Ps. Tiedän, yhdyssanojen erikseen kirjoittamisella kikkailu lakkasi olemasta hauska jo ennen Spedeä (rauha hänen muistolleen).
Ilta-Sanomat eilen hedelmöityshoitolakiin liittyvässä jutussa:
“Keskustan 55-henkisen ryhmän johtaja Timo Kalli arvioi, että keskustalaisista jopa kaksi kolmasosaa saattaa äänestää heteroparien puolesta.”
En tiedä sanoiko Timo Kalli täsmälleen noin. Jos sanoi, niin joku voisi kertoa mahdollisimman pian Timo Kallille ja keskustan 55-henkiselle ryhmälle, että tänään ei voi äänestää heteroparien puolesta. Tänään voi äänestää ainoastaan tiettyjen ihmisryhmien oikeuksia vastaan.
Ainakaan minun tietääkseni hedelmöityshoitolain äänestyksessä ei ole kyse kahdesta toistensa kanssa vastakkaisista laeista, joista nyt on valittava: oikeudet pois täältä tai täältä. Heteropareilta ei olla ottamassa mitään oikeuksia pois, ei tässä ole kyse heidän puolellaan olemisesta.
Terveisiä Nokian siloposkisille insinööreille: N70-malliin puhuminen leuka ajamatta on tuskaista. Kone ajaa partaa kahdeksan karvan minuuttivauhdilla. Palkatkaa testiryhmään pari partasuista kaveria seuraavia malleja testaamaan. Ellei kyseessä ole melko epäreilu hands-free laitteiden markkinointikikka.
Aikoinaan Päijät-Hämeen Puhelin kiskoi älyttömiä summia laajakaistayhteyksistä, vain pari kolme vuotta sitten yli 50 euroa kuukaudessa 256 kbit/s -yhteydestä. Heti kun Elisa laajensi reviiriään alueellemme, irtisanoin PHP:n laajakaistaliittymän ja hankin Elisan liittymän. Hinta lähes puolittui. Jo ennen kuin Elisan liittymä oli kytketty, oli PHP myös pudottanut omaa hintaansa puoleen. Tämän jälkeen Elisa pudotti kuukausihintaansa vielä 5 euroa lisää.
Jonkin aikaa maksoinkin mielestäni ihan kohtuuhintaa tänne peltojen keskelle: 23,9 €/kk 512 kbit/s -yhteydestä.
Nyt Elisa lähetti kirjeen, jossa se ilmoittaa nostavansa hintaa, uusi hinta on 28,9 €/kk. Tuo on kuitenkin yli 20 % korotus. Samaan aikaan PHP tarjoaa samaa liittymää hintaan 23,5 €/kk. Liittymistarjouskin on 0 €. Nyt jos irtisanon Elisan, täytyy minun taas sietää odotusrumba, pari netitöntä päivää kun puljaavat piuhojansa kuntoon, palauttaa edellinen ADSL-modeemi, asentaa uusi ja todennäköisesti säätää oma langattoman lähiverkkoni asetukset uudestaan. Melko varmasti viikko tuon mahdollisen karnevaalin jälkeen PHP nostaa omia hintojaan myös Elisan tasolle. Jos taas en vaihda, niin eivät nosta.
Luulen, että teen palveluksen PHP:n asiakkaille enkä vaihda liittymää, vielä.
Elisan kirjeessä, jossa he mainitsivat nostavansa hintoja, lopussa luki muuten tuo otsikon “hintojen muuttuminen ei edellytä sinulta mitään toimenpiteitä”. Kuinka huomaavaista ja kätevää.