Otto Frederick Rohwedderin on raportoitu keksineen leivänviipalointikone vuonna 1912. Suomessa valtion perinteisesti pitkä ja kapea leipä on nyttemmin keksitty myös viipaloida. TEKin työmarkkinatutkimus 2006 kertoo, että kyselyyn vastanneista määräaikaisten työntekijöiden osuus oli teollisuudessa 2,6 % ja valtion palveluksessa olevilla 37,6 %!
Maallikkona tulkitsen tuon niin, että koska valtion hommista ihmisiä ei kehdata laittaa yhtä kevein perustein pihalle kuin teollisuudessa, vaikka aihetta koettaisiinkin olevan, niin työsuhteita ei sitten uskalleta vakinaistaa. Omat havaintoni kuntasektorilla työskennellessäni tukevat tätä käsitystä.
Näyttäisi siis siltä, että irtisanomisen vaikeuttaminen johtaa myös noihin pelättyihin pätkätöihin. Voi olla, että työntekijällä on suullinen sopimus työn jatkumisesta, mutta se ei paljon joulupöydässä naurata, jos vuodenvaihteessa katkolla olevaan työhön ei ole vielä ehditty tehdä jatkopapereita. Myöskään pankinjohtajaa ei kauheasti kiinnosta asuntolainaneuvotteluissa tällaiset vakuuttelut, määräaikainen on määräaikainen.
Mikä sitten avuksi? No en minä tiedä, herranen aika… suo siellä, vetelä täällä. Teollisuuden irtisanomisia nyt kuitenkin repostellaan mediassa aika tavalla, kun taas valtio pääsee viipaloimaan oman leipänsä hieman pienemmän hälyn vallitessa.
TinyMCE ja FCKEditor ovat kumpikin Javascript-pohjaisia visuaalisia HTML-muokkaustyökaluja. WordPress, jolla pidän tätä blogiani, käyttää TinyMCE:tä. Moodle, jonka parissa työskentelen, käyttää kolmatta vaihtoehtoa, htmlAreaa. Sitä ei kuitenkaan enää kehitetä, joten vaihtoehtoa kaivataan. Olen pallotellut jo pitkään noiden kahden otsikossa mainitun editorin välillä. Tänään päätin, että en pallottele enää, valinta on tehtävä. Ongelmana on se, että nämä tuntuvat kaikin puolin tasavahvoilta.
Päätinkin turvautua tasapuolisimpaan valintamenetelmään, jonka tiedemaailma on keksinyt: GoogleFight! Tulos alla.
Amerikkalaisen jalkapallon NFL-liigan loppuottelu, SuperBowl, pelattiin viime yönä. En tiedä kuka voitti, eikä kiinnostakaan kun en lajia seuraa, mutta ottelun yhteydessä esitettyjen mainosten paremmuudesta äänestetään YouTubessa.
Aivan herkkuhelmeä en tämän vuoden mainoksista vielä bongannut. IFILM-palvelusta löytyy kaikki SuperBowl-mainokset ainakin vuodesta 2002 eteenpäin.
Joskus 90-luvun puolella tuhlasimme kahvia ja työaikaa AdCritic.com-palvelun parissa. Siellä tähän SuperBowlin mainosilmiöönkin tutustuin. Tuo oli sitä wazaaaaaaa-aikaa. Palvelu oli vuosia muussa käytössä, nyt sieltä voi taas bongailla hassuja mainoksia. SuperBowl-mainoksia löytyi tosin vain tältä ja viime vuodelta. Etsin noita wazaaaaa-mainoksia ja Bud Lightin mainossarjaa, jossa erilaisten keksintöjen avulla vapautettiin miehiä arkisten velvoitteiden parista Bud Lightin äärelle. Tällainen oli mm. ullakon siivoamiseen tarkoitettu kone, joka toimi lumilinkoperiaatteella: pffffff…wup ja kattoikkunasta parin talon päähän nurmikolle roina pois, kissakin taisi mennä mukana, selvisi naarmuitta kuitenkin.
Päivitys: Tuo ullakonsiivouslinkomainos löytyi: The Attic Launcher.
Anttilan alennuslaarista löytyi tv-sarja Raid DVD:llä hintaan 9,95 €. Mielestäni kohtuullinen hinta 12:sta yli 40 minuutin jaksosta. Pienten lasten vanhempina ei iltaan tahdo jäädä kokonaisen elokuvan mittaista vapaata aukkoa puuronkeiton ja petiin kömpimisen väliin. Lasten iltarutiinien säännöllisyyden vaalimisesta huolimatta jää usein “suorana” seurattuna sarjoista jakso pari väliin sieltä täältä. Tv-sarjojen DVD-julkaisut ovat siis löytäneet tiensä meidän tupaamme.
Raid on yksi parhaita suomalaisia sarjoja. Karheita karikatyyrejä ja kaurismäkeläistä dialogia. Suosittelen!
- Onks jotain missä ei oo lihaa?
- Kettutyttöspesiaali
- Sellanen… ja appelsiinimehu.
- Ei ole kuin vadelmaa.
- Se on parempaa!
[...grilliruuan valmistamista, viipyileviä kasvojen lähikuvia ja pianomusiikkia, camp-henkisesti jopa...]
- Mitä mausteita?
- Kaikki paitsi sinappi ja ketsuppi.
Jyrki Lehtola kirjoitti Aamulehden sunnuntaikolumnissa blogien mediavallankumouksesta. Lehtola kävi katsomassa blogilista.fi:stä, mistä blogeissa keskustellaan. Hän vihjaa, että blogi-ilmiössä ei voi olla kyse mediavallankumouksesta, koska blogeissa käsitellään “kutomista, virkkaamista, ompelua, omaa seksielämää, omaa tyhjää elämää ja sitä, kuinka blogit ovat mediavallankumous”.
Jyrki edustanee niin sanottua painettua mediaa. Kävin supermarketin lehtihyllyllä katsomassa, mitä aiheita painetussa mediassa käsitellään. Nähdäkseni housuttomien vesilintujen edesottamuksia, entisten mäkihyppääjien sekä nykyisten pääministerien naissuhteita ja -suhteettomuuksia, teinityttöjen krapulanparannusvinkkejä sekä rovaniemeläisten rokkitähtien naamarinkäyttöä.
Jyrki saattaa muistaa mediaopin tunneilta että “väline on viesti” ja on kenties kääntänyt tuon tarkoittamaan myös sitä, että “viesti on väline”. Homma ei kuitenkaan mene niin, eli pelkästään sisältöä, varsinkaan vain suosituinta sellaista, analysoimalla ei päästä viestintävälineen ytimeen.
Jos blogien taustalla olisi jokin yhtenäinen organisaatio, jolla olisi jokin yhtenäinen tavoite, niin tuo tavoite ei olisi mediavallankumous. Se olisi mediavallantasaus.
Ps. - Mitä eroa on Jyrki Lehtolalla ja Mattiesko Hytösellä? - Mattieskolla on isommat lihakset, sekä henkiset että fyysiset.
Olen töissä Lahden keskustan alueella. Täällä, Sibelius-talossa, on tänään EU:n huippukokous. Kävin lounastauolla pällistelemässä poliisipartioita ja autojonoja. Radiossa sanottiin, että yhdeksän ryhmää on ilmoittanut pitävänsä mielenosoituksen kokouksen yhteydessä. (Uutistenlukijan kännykkä muuten soi, pientä kivaa arkipäivään.)
Maailmalla mielenosoituksen tällaisten vastaavien kokousten yhteydessä ovat välillä karanneet käsistä. Poliittiset päämäärät ovat tuskin enää kovin kirkkaina mielessä siinä vaiheessa, kun sytytetään perheenäidin pikkufiiatti tuleen tai rikotaan maahanmuuttajaperheen ainoan tulonlähteen, elintarvikekioskin, ikkunat. Tohtori Gregory House määräisi lääkkeeksi tällaiseen turhautumisen ja vääränlaisen hurmoshengen aiheuttamaan ahdistukseen viikon halonhakkuuta ja kolme päivää metsätöitä.
Lahdessa touhu vaikuttaa paljon rauhallisemmalta. Viimeksi poliisille ilmoittivat mieltänsä julkisesti osoittavan mies ja koira, sananvapauden puolesta. Muutenkin osa mielenosoittajista tuntuu olevan vain harrastusmielessä liikkeellä.
En ole varma osaisivatko kaikki osallistujat kertoa kylmiltään, että mihin mielenosoitukseen näistä yhdeksästä he ovat osallistumassa, ja mitä mieltä he ovat mistäkin. Ellei sitten mielenosoituksen alussa ollut agitaattori mukana preppaamassa: “Me ollaan Juudean kansanrintama. Me ollaan roomalaisia vastaan. Muistakaa nää, jos joku kysyy.”
Ps. Tiedän, yhdyssanojen erikseen kirjoittamisella kikkailu lakkasi olemasta hauska jo ennen Spedeä (rauha hänen muistolleen).
Ilta-Sanomat eilen hedelmöityshoitolakiin liittyvässä jutussa:
“Keskustan 55-henkisen ryhmän johtaja Timo Kalli arvioi, että keskustalaisista jopa kaksi kolmasosaa saattaa äänestää heteroparien puolesta.”
En tiedä sanoiko Timo Kalli täsmälleen noin. Jos sanoi, niin joku voisi kertoa mahdollisimman pian Timo Kallille ja keskustan 55-henkiselle ryhmälle, että tänään ei voi äänestää heteroparien puolesta. Tänään voi äänestää ainoastaan tiettyjen ihmisryhmien oikeuksia vastaan.
Ainakaan minun tietääkseni hedelmöityshoitolain äänestyksessä ei ole kyse kahdesta toistensa kanssa vastakkaisista laeista, joista nyt on valittava: oikeudet pois täältä tai täältä. Heteropareilta ei olla ottamassa mitään oikeuksia pois, ei tässä ole kyse heidän puolellaan olemisesta.
Terveisiä Nokian siloposkisille insinööreille: N70-malliin puhuminen leuka ajamatta on tuskaista. Kone ajaa partaa kahdeksan karvan minuuttivauhdilla. Palkatkaa testiryhmään pari partasuista kaveria seuraavia malleja testaamaan. Ellei kyseessä ole melko epäreilu hands-free laitteiden markkinointikikka.
Etsiessäni kirjallisuuslähteitä diplomityöhöni olen kahlannut läpi melko paljon sähköisiä aineistohakuja. Hyvästä lähteestä tarkistan taas heidän käyttämänsä lähteet ja niin edelleen. Kirjallisuusluettelossa mainitut tiedot viittaavat melko yksiselitteisesti juuri tiettyyn artikkeliin, mutta välillä artikkelin löytyminen on silti kiven alla.
Hienoa olisi, jos voisi vain klikata kirjallisuusluettelosta riviä, jolloin kone hakisi artikkelin automaattisesti. Eikä pelkkää viitetietoa, vaan kokotekstiartikkelin tietenkin. Tämän toteuttaminen ei olisi teknisesti mitenkään ylivoimaista. Pitäisi ensin saada vain paljon parempi hakumoottori vain esimerkiksi Nelli-portaaliin, sitten Googlen “Kokeilen onneani” -tyylisellä toiminnolla ensimmäiseen löytyneeseen artikkeliin. Kirjoittajan, artikkelin nimen sekä journaalin nimen ja numeron perusteella pitäisi pomminvarmasti löytyä aina oikea, jos on löytyäkseen.
Yksi teoriani on, että päässäni mahdollisesti runsainakin parveilevat järkevät ajatukset törmäilevät jatkuvasti palindrominpätkiin ja liirumlaarumiin. Koetankin purkaa tukkivaa kuonaa aina välillä tänne. Linuxin asennus on nykyään niin helppoa, että jäävät kädet ja pää vapaaksi höpötystä varten. Ylläpito pahoittelee.
Toisarvoista tavaraa
Aina ei kannata ymmärtää,
saattaa vartalo nyrjähtää.
Vaikka elämä olisi arkista,
pidän siitä kuin karkista.
Ennen luulin, että kukaan ei ymmärrä.
Nykyään tiedän, että olin oikeassa.
Tärkeintä ei ole päämäärä, vaan liikevaihto.
Kaikki lelut = leikkikalut
Lyhyestä palindromi lyhyt
| Not aivoviaton. |
Todistajat sidot! |
| Omistajat: Simo. |
Saatana, taas! |
| Onko ok? No… |
Outo tuo. |
| Ujo poju. |
Ollapa pallo! |
| Ostajat: “So?” |
Iso maalaamosi |
| Isän näki, kännäsi. |
Tee kokeet. |
| Tavaa kaavat. |
Emmat suhi, taulua tihustamme. |
| Assari virassa. |
Au-pair: “Assari, apua!” |
